Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 19. tammikuuta 2013

OKM panttaa yhä lopullista päätöstä sähköisestä tutkinnosta




Tietokone tulee v. 2016 ylioppilaskirjoituksiin.


Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa viime viikkoina. Joulukuun alun valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä YTL vahvisti sen, että ensimmäiset sähköisesti kirjoitettavat oppiaineet tulevat tutkintoon 2016 ja koko tutkinto hoidetaan tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen 2019.

Sähköistä tutkintoa valmistellut esiselvitysryhmä jätti loppuraporttinsa joulukuun 2012 lopussa. Selvitystyöstä tihkuneiden tietojen mukaan sähköisen tutkinnon pioneeriaineina toimivat saksa ja yhteiskuntaoppi, jotka saavat vielä seurakseen kolmannen oppiaineen.

Suomen Rehtoreiden ja Ylioppilastutkintolautakunnan yo-koulutuksessa Tampereella 17.1. YTL:n uusi pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä totesi vain sen, että sähköistä tutkintoa ei aloiteta kaikkia kokelaita koskevalla oppiaineella. Näitä ovat käytännössä äidinkieli ja englanti. Muuten YTL pysyi varovaisena kommenteissaan, koska Opetus- ja kulttuuriministeriö panttaa yhä päätöstä sähköiseen tutkintoon siirtymisestä ja sen aikataulutuksesta. Päätöksen asiasta tekevät OKM ja YTL.

Vähähyypän puheenvuoro ei tuonut kovinkaan paljoa lisää hänen virtuaalipäivillä pitämänsä esitykseen. YTL tosin tehostaa viestintäänsä lähtemällä tosissaan mukaan sosiaaliseen mediaan. Lautakunta näkyy jatkossa aktiivisesti mm. Facebookissa, Twitterissä ja blogikirjoittelussa. Lisäksi YTL etsii parhaillaan neljää työntekijää tutkinnon sähköistämiseksi.

Pääsihteeri Vähähyyppä ymmärsi esityksessään myös Suomen Lukiolaisten Liittoa, joka adressissaan 9.1.2013 vaati jokaiselle lukiolaiselle mahdollisuutta langattomaan ja rajoittamattomaan verkkoyhteyteen lukiossaan. Lukioiden verkkoyhteydet ovat tällä haavaa monenkirjavat.

Suomen Rehtoreiden reserviin siirtyvä puheenjohtaja Ari Pokka pohti tietokoneen tuloa ylioppilastutkintoon koulun näkökulmasta. Tähän saakka ylioppilaskokelaan on pitänyt hakea YTL:ltä erivapautta tietokoneen käyttöön erillisessä tilassa. Koneessa ei ole saanut olla oikolukua, nettiyhteyttä tai luvattomia tiedostoja. Valmiit suoritukset on pitänyt tulostaa.

-        Vuonna 2016 jokaisella kokelaalla on oma tietokone tai päätelaite, joka on varustettu lan- tai wlan-verkkoyhteydellä. Kokeet toimitetaan pilvipalvelun kautta valvotusti, Pokka totesi.
Ylioppilaskirjoituksissa sallittaneen kokelailla omat koneet, jolloin ns. BYOD-periaate toteutuu. Tällöin kokeiden luonne muuttuu kuitenkin nykyisestä. Ylioppilaskokeet säilyvät luotettavina yksilökokeina. Pokka viittasi myös mahdollisuuteen, jossa kokelaalle annettaisiin erivapaus käsin kirjoittamiseen.

Lukiolle tutkinnon muuttuminen sähköiseksi luo merkittäviä haasteita. Kurssikokeet on voitava tehdä samassa oppimisympäristössä. Verkkoihin, laitteisiin ja opettajien täydennyskoulutukseen on tehtävä lähivuosina merkittäviä satsauksia. Opiskelijoiden on kyettävä tuottamaan tekstiä sujuvasti tietokoneella. Heidän valmiuksiaan tiedonhakuun, erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaamiseen ja sähköisiin kotitehtäviin on lisättävä. Myös oppituntien rutiinit muuttuvat. Opetustallenteiden teko ja jakaminen muuttuvat arkipäiväisiksi.

Itse ylioppilaskoetilanteeseen liittyy myös ratkottavia ongelmia. Koneiden sisällön tarkistaminen on käytännössä mahdotonta. Verkot on rakennettava luotettaviksi ja riittäviksi, ja tietoteknisiä tukipalveluita on oltava tarjolla yo-kokeen aikana. Sähkökatkoksiin ja laitteiden toimimattomuuteen on varauduttava.

Sähköinen tutkinto tuo ratkaistavista haasteistaan huolimatta paljon etuja. Se pakottaa kunnat uusimaan koulujen laitekannan ja verkot. Tietotekniikan monipuolinen käyttö antaa opiskelijoille taitoja korkea-asteen opintoihin ja työelämään. Sähköisten aineistojen käytön lisääntyminen mahdollistaa uudet tehtävätyypit, joissa on käytettävä niin tiedonhakua, laajoja tausta-aineistoja kuin videoaineistojakin. Myös lukion ja ylioppilastutkintolautakunnan vilkas postiliikenne menee sähköisesti ja maapostista (snail mail) voidaan todennäköisesti luopua.

Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi muuttaa siten merkittävästi niin kokelaiden opiskelu- ja työskentelytapoja, oppimisympäristöjä kuin opettajan työn luonnettakin.

 

perjantai 9. marraskuuta 2012

Sähköinen tutkinto tulossa keväällä 2016

                          Sähköinen yo-tutkinto edellyttää myös laitekannan
                          määrittelyä opetusviranomaisilta toimiakseen.




Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto asteittain ylioppilaskirjoituksissa sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan. Ylioppilastutkinnon sähköistämistä valmistelleen työryhmän esiselvitys valmistunee vuoden loppuun mennessä.

Tällä haavaa näyttää siltä, että ensimmäiset tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät ylioppilaskokeet tulevat yo-tutkintoon keväällä 2016. Asia koskee siten jo syksyllä 2013 lukio-opintonsa aloittavia ykkösiä. Koko tutkinto on tarkoitus suorittaa sähköisesti keväällä 2019.

Ylioppilastutkintolautakunta ei ole tehnyt sähköisestä tutkinnosta vielä päätöstä. YTL:n uusi pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä on kuitenkin antanut ymmärtää, että liikkeelle lähdetään keväällä 2016 kahdella tai kolmella oppiaineella. Kouvolan Pro Rexissä kuulin, että ensimmäisenä järjestetään saksan kielen ja yhteiskuntaopin sähköinen yo-koe.

Tutkinnon sähköistämiseen liittyvät haasteet ovat suuret, kuten asiaan perehtyneet tietävät. Ensimmäisenä tulee mieleen oppilaitosten eriarvoisuus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Päättötutkinnon pitäisi olla kaikille sama ja yhdenvertainen. Oppilaitosten tvt-välineistössä sekä opettajien ja opiskelijoiden osaamisen tasossa on huomattavia eroja.

Kauhavan lukiossa tilanne on tiedostettu. Tänä lukuvuonna kaikki lukion ykköset suorittavat atk:n uuden peruskurssin, jossa annetaan perusvalmiudet mm. tiedonhakuun, tärkeimpiin työvälineohjelmiin, verkko-opiskeluun ja taulutietokoneisiin. Valmiuksiamme lisää mahdollisuus olla mukana kuuden lukion Mobiluck-hankkeessa, jossa mobiiliopetusta hyödynnetään lukiolaisen arjessa ja opiskelussa. Tehtäväkenttää kuitenkin riittää. Opettajillemme olemme suunnittelemassa kolmen vuoden koulutusjaksoa tieto- ja viestintätekniikan parissa.

Maailman ja välineistön nopeasta muutoksesta kertoo se, että parhaillaan päivitettävänä olevasta opetussuunnitelman tietostrategiaosuudesta kelpaa meille enää vain visio. Kaiken muun saa kirjoittaa kokonaan uudelleen. Seitsemässä vuodessa tvt-strategiamme on auttamatta vanhentunut!
Ylioppilastutkinnon sähköistämiseen liittyy muitakin pulmia. Miten järjestetään monet tietoturvaan liittyvät ongelmat? Rakennetaanko tutkintoa varten oma sähköinen suljettu ympäristö? Tallennetaanko yo-vastaukset muistitikulle vai pilvipalveluihin? Kuinka varaudutaan tietokoneen toimintahäiriöihin ja käyttäjien opastukseen? Miten yo-tehtävät muuttuvat? Kuinka arvioidaan kokelaiden suorituksia?

Lukiot kaipaavat opetusviranomaisilta pikapuoliin selkeitä linjauksia yo-tutkinnon sähköisestä kehittämistä ja siitä, millaisessa toiminta- ja laiteympäristössä tutkinto aikanaan suoritetaan. Ongelmaksi voivat koitua myös lukiokoulutukseen vuodesta 2014 kohdistuvat mittavat säästöt. Miten kouluilla ja koulutuksen järjestäjillä on varaa laitehankintoihin, jos saman aikaan lukioita lakkautetaan ja valtionavuista säästetään?

Odotan ainakin osaan kysymyksistä selkeitä vastauksia tammikuussa 2013 järjestettävissä Suomen Rehtoreiden ja Ylioppilastutkintolautakunnan koulutuksissa.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Miksi bloggaan?

Tässä blogissa aion tuoda esiin mietteitäni johtamisesta, projekteista, lukiokoulutuksesta sekä sosiaalisen median rikkaasta maailmasta. Olen toiminut kaksitoista vuotta Kauhavan lukion rehtorina ja sitä ennen kuusi vuotta lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorina.

Opettamani aineet kertovat karua kieltään muutoksen pysyvyydestä. Lukiokoulutus on suurten uudistusten ja haasteiden edessä. Toivon kirjoitusteni kannustavan lukijoitani pohtimaan nopeasti muuttuvan koulutuskentän ilmiöitä ja haasteita. On erinomaista, jos voin saada blogiani seuraavat ihmiset kommentoimaan, kritikoimaan ja kyseenalaistamaan näkemykseni. Asiat kehittyvät usein ristiriitojenkin kautta.

Blogin kirjoittaminen ilman kommentointia on melkein samaa kuin tuuleen huutaminen. Toivon siis aktiivisuutta sinulta, hyvä lukijani!