OKM panttaa yhä lopullista päätöstä sähköisestä tutkinnosta

Tietokone tulee v. 2016 ylioppilaskirjoituksiin.

Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa viime viikkoina. Joulukuun alun valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä YTL vahvisti sen, että ensimmäiset sähköisesti kirjoitettavat oppiaineet tulevat tutkintoon 2016 ja koko tutkinto hoidetaan tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen 2019.

Sähköistä tutkintoa valmistellut esiselvitysryhmä jätti loppuraporttinsa joulukuun 2012 lopussa. Selvitystyöstä tihkuneiden tietojen mukaan sähköisen tutkinnon pioneeriaineina toimivat saksa ja yhteiskuntaoppi, jotka saavat vielä seurakseen kolmannen oppiaineen.

Suomen Rehtoreiden ja Ylioppilastutkintolautakunnan yo-koulutuksessa Tampereella 17.1. YTL:n uusi pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä totesi vain sen, että sähköistä tutkintoa ei aloiteta kaikkia kokelaita koskevalla oppiaineella. Näitä ovat käytännössä äidinkieli ja englanti. Muuten YTL pysyi varovaisena kommenteissaan, koska Opetus- ja kulttuuriministeriö panttaa yhä päätöstä sähköiseen tutkintoon siirtymisestä ja sen aikataulutuksesta. Päätöksen asiasta tekevät OKM ja YTL.

Vähähyypän puheenvuoro ei tuonut kovinkaan paljoa lisää hänen virtuaalipäivillä pitämänsä esitykseen. YTL tosin tehostaa viestintäänsä lähtemällä tosissaan mukaan sosiaaliseen mediaan. Lautakunta näkyy jatkossa aktiivisesti mm. Facebookissa, Twitterissä ja blogikirjoittelussa. Lisäksi YTL etsii parhaillaan neljää työntekijää tutkinnon sähköistämiseksi.

Pääsihteeri Vähähyyppä ymmärsi esityksessään myös Suomen Lukiolaisten Liittoa, joka adressissaan 9.1.2013 vaati jokaiselle lukiolaiselle mahdollisuutta langattomaan ja rajoittamattomaan verkkoyhteyteen lukiossaan. Lukioiden verkkoyhteydet ovat tällä haavaa monenkirjavat.

Suomen Rehtoreiden reserviin siirtyvä puheenjohtaja Ari Pokka pohti tietokoneen tuloa ylioppilastutkintoon koulun näkökulmasta. Tähän saakka ylioppilaskokelaan on pitänyt hakea YTL:ltä erivapautta tietokoneen käyttöön erillisessä tilassa. Koneessa ei ole saanut olla oikolukua, nettiyhteyttä tai luvattomia tiedostoja. Valmiit suoritukset on pitänyt tulostaa.

-        Vuonna 2016 jokaisella kokelaalla on oma tietokone tai päätelaite, joka on varustettu lan- tai wlan-verkkoyhteydellä. Kokeet toimitetaan pilvipalvelun kautta valvotusti, Pokka totesi.

Ylioppilaskirjoituksissa sallittaneen kokelailla omat koneet, jolloin ns. BYOD-periaate toteutuu. Tällöin kokeiden luonne muuttuu kuitenkin nykyisestä. Ylioppilaskokeet säilyvät luotettavina yksilökokeina. Pokka viittasi myös mahdollisuuteen, jossa kokelaalle annettaisiin erivapaus käsin kirjoittamiseen.

Lukiolle tutkinnon muuttuminen sähköiseksi luo merkittäviä haasteita. Kurssikokeet on voitava tehdä samassa oppimisympäristössä. Verkkoihin, laitteisiin ja opettajien täydennyskoulutukseen on tehtävä lähivuosina merkittäviä satsauksia. Opiskelijoiden on kyettävä tuottamaan tekstiä sujuvasti tietokoneella. Heidän valmiuksiaan tiedonhakuun, erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaamiseen ja sähköisiin kotitehtäviin on lisättävä. Myös oppituntien rutiinit muuttuvat. Opetustallenteiden teko ja jakaminen muuttuvat arkipäiväisiksi.

Itse ylioppilaskoetilanteeseen liittyy myös ratkottavia ongelmia. Koneiden sisällön tarkistaminen on käytännössä mahdotonta. Verkot on rakennettava luotettaviksi ja riittäviksi, ja tietoteknisiä tukipalveluita on oltava tarjolla yo-kokeen aikana. Sähkökatkoksiin ja laitteiden toimimattomuuteen on varauduttava.

Sähköinen tutkinto tuo ratkaistavista haasteistaan huolimatta paljon etuja. Se pakottaa kunnat uusimaan koulujen laitekannan ja verkot. Tietotekniikan monipuolinen käyttö antaa opiskelijoille taitoja korkea-asteen opintoihin ja työelämään. Sähköisten aineistojen käytön lisääntyminen mahdollistaa uudet tehtävätyypit, joissa on käytettävä niin tiedonhakua, laajoja tausta-aineistoja kuin videoaineistojakin. Myös lukion ja ylioppilastutkintolautakunnan vilkas postiliikenne menee sähköisesti ja maapostista (snail mail) voidaan todennäköisesti luopua.

Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi muuttaa siten merkittävästi niin kokelaiden opiskelu- ja työskentelytapoja, oppimisympäristöjä kuin opettajan työn luonnettakin.